|
LEHDISTÖTIEDOTE
Hannele Kumpulainen
31.12.2008-18.1.2009
Palakangas tempera, 60x67 cm Lehdistökuva |
|
Järkeilin, sitten upposin satuihin, lopulta lian maailma opasti minut takaisin todellisuuteen. Näille kelluville palasille rakentuu näyttelyni.
Näyttelyni ensimmäistä osaa leimaa tasapainon puute verrattuna nautintoa tuottavaan maalaukseen. Nämä teokset pitää ottaa vastaan ajattelemalla. Maalauksistani yksi tiivistyy, toinen leviää, kolmas etsii värejään. Neljäntenä tulee maalauksen pohjalta kudottu ryijy, joka on kadottanut paljon realistisen maalauksen alkuperästään, mutta toisaalta saanut tilalle parisenkymmentä kiloa 100% villaa. Informaation määrä jakautuu teosten kesken epätasaisesti, mikä saa kunkin niistä näyttämään poikkeavalta.
Toisessa osassa liikutaan sadun maailmassa. Päättelin, minkä kokoinen ja mallinen aamutakki Gerhard Richterin Betty-maalauksessa (1988) olisi, jos se olisi olemassa. Kaavoitin takin ja maalasin kankaan, josta ompelin illuusioksi tiedetyn aamutakin. Todennäköisesti jonkinlainen takki on (ollut) olemassa - minkä sävyinen se on ollut tai mitä kangasta se oli, voi nimenomaan arvailla. Kuvaan kangasta myös asetelma-maalauksissani, joissa se saa olla sellaisenaan ennen tulemistaan klassikkomaalauksen yhdeksi osaksi.
Kolmanneksi esitän pienen likatutkimuksen. Aloin tarkastella aihetta lian keskeltä, toiveenani kuitenkin päästä lian ulkopuolelle. Metodini on etäännyttää, koska se heikentää inhoreaktiota ja näin mahdollistaa ajattelun jatkamisen lian äärellä. Lian maailma tarjoaa kiinnostuneelle kuitenkin valtaisan informaation lähteen. Olen pohtinut likatahran ja taiteen maalitahran ambivalenssia suhdetta. Osoitan, kuinka liataan väärin. Näytän tiloja, joissa ympäristö jättää jäljen, mutta esitän myös mahdollisuuden valita myönteinen jälki, jonka annetaan tarttua.
NäYTTELYYN LIITTYVä OPASTUS SUNNUNTAINA 18.1. KLO 14!